Oikeustieteen opiskelijoiden tietoon on kantautunut monien oikeustieteen tiedekuntien tavoite kasvattaa opiskelijoiden sisäänottomäärää vuodelle 2026. Tämänhetkisten tietojen mukaan kyse olisi noin 70 uudesta sisäänottomahdollisuudesta ympäri Suomen. Tämä aiheuttaa huolta oikeustieteen opiskelijoissa.
Ymmärrämme, että yliopistojen rahoitusmallin uudistus kannustaa tiedekuntia lisäämään oikeustieteen opiskelijoiden ja täten valmistuvien juristien määrää. OOL vastustaa suurta muutosta lyhyellä aikavälillä, koska sillä tulee olemaan näkemyksemme mukaan pitkäaikaisia vaikutuksia oikeustieteellisen alan tulevaisuuteen. Tahdomme nostaa esille huolia muutoksen aiheuttamista vaikutuksista niin työmarkkinoihin, oikeustieteellisen alan tulevaisuuteen kuin opintoihin.
- Työmarkkinoiden tilanne on jo nyt haastava: Juristeista ei ole tällä hetkellä pulaa. Tilastot osoittavat, että valmistuneiden juristien työllistyminen on vaikeutunut, ja osa kokee jopa pitkäaikaista työttömyyttä. Uusien opiskelupaikkojen avaaminen lisäisi kilpailua jo valmiiksi kyllästyneillä työmarkkinoilla ja uhkaisi erityisesti nuorten juristien asemaa.
- Epävarma tulevaisuus korostaa varovaisuutta: Oikeustieteellisten työtehtävien määrä ei kasva samassa tahdissa kuin opiskelijoiden määrä. Samalla tekoälyn ja digitalisaation kehitys muuttaa juristien työnkuvaa, ja osa tehtävistä voi tulevaisuudessa vähentyä. Tässä tilanteessa on vastuutonta kasvattaa valmistuvien määrää ilman perusteellista arviointia työvoiman tarpeesta.
- Opetuksen laatu kärsii väistämättä: Nykyiset opiskelijat kokevat jo, että opetuksen laatu heikkenee suurten ryhmäkokojen ja vähäisen henkilökohtaisen ohjauksen vuoksi. Nopeasti toteutettu opiskelijamäärien lisäys kuormittaisi opettajia, vähentäisi vuorovaikutusta ja vaikeuttaisi laadukkaan palautteen antamista. Vaikka lisäpaikkojen myötä yliopistot saisivat lisärahoitusta, ei ole takeita, että varat kohdentuisivat oikeustieteellisen opetuksen kehittämiseen.
Sisäänoton jatkuva kasvattaminen laskee tutkinnon arvoa ja heikentää tulevien juristien osaamis- ja palkkatasoa. Oikeustieteellinen koulutus on jo valmiiksi yksi yliopistotason halvimmista, ja ilman riittäviä resursseja opiskelijat eivät hyödy lisäpaikoista, vaan kärsivät niiden seurauksista.
Ratkaisuehdotus – Lisäpaikkojen sijaan tulisi keskittyä:
● Opetuksen laatuun ja resursseihin
● Nykyisten opiskelijoiden työllistymistä tukevien toimien vahvistamiseen
● Työvoimatarpeen realistiseen arviointiin ennen päätöksiä
Toivomme, että tiedekunnat huomioivat oikeustieteen opiskelijoiden yhtenäisen huolen sisäänottomäärien pitkäaikaisvaikutuksista. Jatkuvasti toistuvat pienet lisäykset kasvavat nopeasti merkittäviksi muutoksiksi. OOL tahtoo myös kiittää Juristiliittoa 19.9. julkaisemastaan avoimesta kirjeestä tiedekunnille. Oikeustieteen opiskelijoiden ja juristien kanta on yhtenäinen.
JSF varnar för ökade antagningsplatser: arbetsmarknaden, branschens osäkra framtid och undervisningens kvalitet
Det har nått juridikstuderandes kännedom att många juridiska fakulteter planerar att öka antalet antagna studenter år 2026. Enligt nuvarande uppgifter skulle det handla om cirka 70 nya studieplatser runt om i Finland. Detta väcker oro bland juridikstuderande.
Vi förstår att reformen av universitetens finansieringsmodell uppmuntrar fakulteterna att öka antalet juridikstuderanden och därmed antalet utexaminerade jurister. JSF motsätter sig en stor förändring på kort sikt, eftersom vi anser att den kommer att ha långvariga konsekvenser för den juridiska sektorns framtid. Vi vill lyfta fram farhågor om de effekter som förändringen kan medföra för arbetsmarknaden, den juridiska utbildningens framtid och för studierna.
- Arbetsmarknadsläget är redan nu utmanande: Det råder för närvarande ingen brist på jurister. Statistik visar att det blivit svårare för nyutexaminerade jurister att få arbete, och vissa upplever till och med långvarig arbetslöshet. Att öppna nya studieplatser skulle öka konkurrensen på en redan mättad arbetsmarknad och hota särskilt unga juristers ställning.
- En osäker framtid kräver försiktighet: Antalet juridiska arbetstillfällen växer inte i samma takt som antalet studeranden. Samtidigt förändrar utvecklingen inom artificiell intelligens och digitalisering juristers arbetsuppgifter, och vissa arbetsuppgifter kan i framtiden minska. I denna situation är det oansvarigt att öka antalet utexaminerade utan en grundlig bedömning av arbetskraftsbehovet.
- Undervisningens kvalitet försämras oundvikligen: Nuvarande studenter upplever redan att undervisningens kvalitet försämras till följd av stora gruppstorlekar och brist på personlig handledning. En snabb ökning av antalet studenter skulle belasta lärarna, minska interaktionen och försvåra möjligheten att ge kvalitativ feedback. Även om universiteten skulle få extra finansiering genom fler studieplatser finns inga garantier för att resurserna skulle riktas till att utveckla den juridiska undervisningen.
En ständig ökning av antalet antagna sänker examinas värde och försämrar kommande juristers kompetens- och lönenivå. Juridisk utbildning är redan nu en av de billigaste på universitetsnivå, och utan tillräckliga resurser gagnar inte fler studieplatser studenterna, de drabbas i stället av konsekvenserna.
Förslag till lösning – I stället för fler studieplatser bör fokus ligga på:
● Undervisningens kvalitet och resurser
● Att stärka åtgärder som stöder nuvarande studenters sysselsättning
● En realistisk bedömning av arbetskraftsbehovet innan beslut fattas
Vi önskar att fakulteterna beaktar juridikstuderandes gemensamma oro över de långsiktiga konsekvenserna av ökade antagningskvoter. Ständiga små ökningar växer snabbt till betydande förändringar. JSF vill även tacka Juristförbundet för det öppna brev som publicerades den 19.9 och riktades till fakulteterna. Juridikstuderandes och juristers ståndpunkt är enad.