Korkeakoulujen resurssien allokointi
Olemme huolissamme oikeustieteellisen koulutuksen resurssivajeesta. Valtiovarainministeriö on Julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessaan (6.3.2023) esittänyt useita julkisen talouden tasapainottamiskeinoja, joista monet osuvat myös opiskelijoihin. Erityisesti keskustelu mahdollisista lukukausimaksuista on ollut esillä mediassa viime viikkojen aikana. Kartoituksessa on esitetty myös, että julkisen talouden vahvistumisen näkökulmasta tulisi koulutuspaikkoja kohdentaa lisää keskimääräistä korkeamman tuoton koulutusaloille kuten oikeustieteelliseen ja kauppatieteelliseen.
Tilastojen mukaan oikeustieteellisen koulutuksen opiskelijamäärä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, mutta opetuksen resurssit eivät ole vastanneet tähän kasvuun. Oikeustieteen opiskelijoiden liitto katsoo, että tarve lisäresursseihin on kiistaton. Lisäresurssien kartoituksessa täytyy huomioida kaikki mahdolliset keinot, joskin ensisijainen keino tarpeen paikkaamiselle ei tule olla lukukausimaksut tai muut mahdolliset yhdenvertaisuutta ja koulutuksen maksuttomuutta horjuttavat vaihtoehdot. Tasapainottamiskeskustelussa tulee huomioida riittävien resurssien takaaminen oikeustieteen koulutuksessa. Oikeustieteen opiskelijat tarvitsevat laadukkaan opetuksen, jotta he voivat tulevaisuudessa työskennellä menestyksekkäästi oikeusalan ammattilaisina.
KARVI (Koulutuksen ja tutkimuksen arviointikeskus) suoritti arvioinnin Suomen oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksesta vuonna 2021. Arvioinnin mukaan resurssivaje on johtanut opetuksen heikkenemiseen ja vaikuttanut negatiivisesti opiskelijoiden oppimiseen ja valmistautumiseen työmarkkinoille. Esimerkiksi opetushenkilökunnan määrässä ei ole tapahtunut vastaavaa kasvua, ja tämä on johtanut liian suuriin opetusryhmiin ja heikentyneeseen opetukseen. Valitettavasti nykyisessä tilanteessa resurssivaje on siis merkittävä ja se näkyy jokaisen koulutusyksikön arjessa. Oikeustieteellinen koulutus kärsii selkeästä rahoitusvajeesta ja koulutus pohjautuu monissa yliopistoissa pitkälti monen sadan henkilön massaluentoihin. Yksilöllinen ohjaus jää melko minimaaliseksi ja arviointi perustuu pitkälti numeeriseen arvosanaan vailla sanallista palautetta. Liian suuret opetusryhmät ja siitä aiheutuva vähäisen palautteen määrä on palautekyselyiden mukaan opiskelijoiden suurin huolenaihe.
Laadukkaan oikeustieteellisen koulutuksen takaamiseksi tarvitaan riittävät resurssit, kuten riittävä määrä opetushenkilöstöä, ajantasaiset oppimateriaalit ja hyvin varustellut opetustilat. Muuttuvassa maailmassa massaluennot eivät kykene vastaamaan riittävällä tavalla opiskelijoiden tarpeisiin. Täten resursseja tulisi kohdistaa myös opetushenkilökunnan pedagogisiin valmiuksiin ja sähköisten opetusmateriaalien laatuun. Opetuksen täytyy olla entistä motivoivampaa ja osallistavampaa. Lisärahoituksella esimerkiksi opettaja-opiskelija-suhdelukua voisi parantaa määrällisesti siten, että vuorovaikutteista ja aktivoivaa opetusta sekä opiskelijoiden ohjausta ja osaamista koskevaa palautetta voidaan lisätä.
Tilastot osoittavat, että oikeustieteen maisterit ovat valmistuttuaan kysyttyjä työmarkkinoilla. Oikeustieteen opiskelijoiden liitto katsoo, että aloituspaikkojen lisäämisen tulee perustua työelämän tarpeisiin, eikä esimerkiksi siihen, että aloituspaikkoja lisäämällä tuetaan julkista taloutta. Valtakunnallisesti oikeustieteellisestä valmistuvat hyvin koulutuksen tavoite- ja määräajoissa, jonka johdosta yliopistot saavat koulutuksesta enemmän rahaa kuin niiltä aloilta, joilta ei tavoite- ja määräajoissa valmistuta. Nämä oikeustieteellisen koulutuksen voitot tulee palautua oikeustieteen opetukseen resursseina, eikä niillä tule paikata muiden alojen koulutuksesta aiheutuvaa tappiollista tulosta.
JSF utlåtande om allokering av högskolornas resurser
Vi är oroade för resursbristerna inom den juridiska utbildningen. Finansministeriet har i sin kartläggning av utgifterna i och strukturen för den offentliga ekonomin (6.3.2023) föreslagit olika åtgärder för att balansera den offentliga ekonomin, varav många berör studerande. I media har speciellt diskussionen kring möjliga läsårsavgifter varit aktuell de senaste veckorna. I kartläggningen presenteras också att fler studieplatser bör riktas till utbildningsområden med högre genomsnittlig avkastning, såsom juridik och ekonomi för att stärka den offentliga ekonomin.
Enligt statistiken har mängden studerande vid den juridiska utbildningen ökat märkbart de senaste åren, men utbildningens resurser har inte ökat i samma takt. Juris studenters förbund anser att behovet av ökad mängd resurser är obestridligt. I kartläggningen av ytterligare resurser måste alla olika medel beaktas, och i första hand ska man inte utgå från metoder medel som läsårsavgifgter eller andra alternativ som påverkar jämlikheten och utbildningens kostnadsfrihet. I diskussionen kring balanseringen av ekonomin ska tillräckliga resurser garanteras till den juridiska utbildningen. Juridikstuderande behöver undervisning av hög kvalitet så att de i framtiden kan arbeta som yrkeskunniga jurister.
NUC (Nationella centret för utbildningsutvärdering) genomförde en utvärdering av högre utbildning inom juridik i Finland år 2021. Enligt utvärderingen har brist på resurser lett till försämrad undervisning och påverkat studenternas inlärning och förberedelse inför arbetsmarknaden på ett negativt sätt. Till exempel har mängden undervisningspersonal inte ökat på samma sätt, vilket har resulterat i för stora undervisningsgrupper och försämrad undervisning.
I den nuvarande situationen är resursbristen alltså betydande, vilket syns i varje undervisningsenhets vardag. Den juridiska utbildningen lider av en tydlig finansieringsbrist och vid flera universitet bygger undervisningen sig på massföreläsningar med hundratals studerande. Individuell handledning förblir minimal och utvärderingen baserar sig främst på ett numeriskt vitsord utan skriftlig feedback. Studerande är enligt responsenkäterna främst oroliga för de alltför stora undervisningsgrupperna och bristen på feedback.
För att säkerställa en kvalitativ juridisk utbildning behövs tillräckliga resurser, såsom en tillräcklig mängd undervisningspersonal, uppdaterat undervisningsmaterial och välutrustade undervisninglokaler. I en föränderlig värld lyckas massföreläsningarna inte bemöta studerandenas behov på ett tillfredsställande sätt. Därför borde resurser allokeras också till undervisningspersonalens pedagogiska färdigheter och det elektroniska undervisningsmaterialets kvalitet. Undervisningen måste vara mer motiverande och engagerande än tidigare. Med tilläggsfinansiering skulle man kunna förbättra förhållandet mellan antalet lärare och studerande så att vi kunde öka mängden interaktiv och aktiverande undervisning samt feeback gällande studerandenas handledning och kunnande.
Juris magistrar är efter utexaminering statistiskt sett efterfrågade på arbetsmarknaden. Juris studenters förbund anser att utökningen av nubörjarplatserna ska basera sig på arbetslivets behov och inte på till exempel stödjandet av den offentliga ekonomin. På riksomfattande nivå utexamineras juris studenter inom målsatt tid, vilket leder till att universiteten får mera pengar för utbildningen än på de branscher där studerande inte utexamineras inom målsatt tid. Dessa resurser från den juridiska utbildningen ska återgå till den juridiska utbildningen som resurser och får inte användas får att fylla finansieringsbristen för andra utbildningslinjer.