Oikeustieteen opiskelijoiden liitto – Tavoiteohjelma
Yleistä
Oikeustieteen opiskelijoiden liitto (myöh. liitto tai OOL) edustaa kaikkia Suomessa opiskelevia oikeustieteen tutkinto-opiskelijoita. Liitto koordinoi oikeustieteen opiskelijoiden valtakunnallista edunvalvontatyötä. Liiton edustamat kannat pohjaavat tähän tavoiteohjelmaan, jonka laatimiseen ovat liiton toiminnan kautta osallistuneet kaikki suomalaiset oikeustieteen tutkinto-opiskelijoiden ainejärjestöt. Tämä tavoiteohjelma on hyväksytty Oikeustieteen opiskelijoiden liiton liittokokouksessa 08.12.2020.
Koulutuspolitiikka
1 § – Valintaväylät
Oikeustiedettä tulee voida päästä opiskelemaan usealla eri keinolla – valintakoe, todistusvalinta, avoin väylä ja muut keinot nähdään toisiaan täydentävinä muotoina. OOL kuitenkin puoltaa valintakokeen säilyttämistä ensisijaisena valintamenettelynä. Valintakokeella tulisi aina valita selvä enemmistö opiskelijoista. OOL puoltaa kaikkien yksiköiden yhteisen valintakokeen järjestämistä ja että kaikissa yksiköissä todistusvalinta suoritetaan saman kriteeristön perusteella.
Todistusvalinnan vaikutuksia on seurattava tarkasti ja varmistuttava, että kaikilla valintatavoilla valitut opiskelijat pääsevät yhtäläisesti kiinni opintoihin. Yksiköiden on huolehdittava, ettei aiheuteta eriarvoisuutta eri menetelmillä valittujen välillä. Todistusvalinnan riskeinä nähdään myös kasvava opintonsa keskeyttävien määrä.
Avoimen väylän osuus opiskelijavalinnassa on pidettävä pienenä. OOL on huolissaan merkittävien lisäysten vaikutuksesta tutkinto-opiskelijoiden opetuksen resursointiin. Väylän kautta ei siten tulisi valita enempää kuin 10% opiskelijoista. Väylä ei myöskään saa muodostua maksulliseksi sisäänpääsyväyläksi. Hakukelpoisuus tulisi saavuttaa enimmillään 20 opintopisteen kokonaisuuden suorittamalla.
OOL näkee tarpeen kiinnittää erityistä huomiota oikeustieteen opiskelijoissa aliedustettujen ryhmien mahdollisuuksiin päästä opiskelemaan. Juristiyhteisön tulee tehdä töitä parantaakseen toisen asteen opiskelijoiden mahdollisuuksia tutustua alaan. OOL tukee “Oikeusguru” -kilpailua tällaisia tutustumismahdollisuuksia tarjoavana hankeena.
2 § – Sisäänottomäärät
Juristien koulutus on Suomessa perustuttava vahvistettuun yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Juristeja ei tule kouluttaa työttömiksi, mutta samalla on taattava lainopillisten palveluiden saatavuus.
Koulutusmääriä ei tule nostaa pelkästään sosiaalipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. OOL kokee, että juristien koulutusmäärän nostolle ei tällä hetkellä ole perusteita.
Koulutusmääriä määriteltäessä on ensisijaisesti varmistettava kunkin yksikön resursoinnin riittävyys. Mahdollisia opiskelijamäärien lisäyksiä toteutettaessa on lisäopiskelijoiden resursointi toteutettava täysimääräisenä. Lisäyksiä ilman täysimääräistä resursointia tulee pitää koulutusleikkauksina.
3 § – Opiskelijat osana päätöksentekoa
Yliopistojen ja tiedekuntien autonomia on turvattava kaikissa niille kuuluvissa päätöksissä. Tähän autonomiaan ei tule puuttua rahoitusneuvotteluiden kautta, vaan yliopistojen kansallisen rahoituksen on oltava tasaista ja ennakoitavaa.
Opiskelijoiden on oltava tai tultava kuulluiksi osana kaikkea oikeustieteellistä tutkintoa koskevaa päätöksentekoa. Tiedekunnissa oikeustieteen opiskelijoiden edustavuus on taattava aina myös tiedekuntaneuvoston tasolla.
Lakimiesliitossa opiskelijoiden tasa-arvoinen edustus on toteuduttava kaikilla päätöksentekoasteilla. Opiskelijoiden edustaessa yli neljäsosaa liiton jäsenistä ja käytännössä jokaista liiton tulevaa jäsentä, on opiskelijoiden riittävä edustus taattava. Lakimiesliiton valtuuskunnan opiskelijajäseniä on oltava vähintään yksi jokaista liittoon kuuluvaa opiskelijajärjestöä kohden. Lakimiesliiton hallituksen opiskelijajäsenen on oltava tasa-arvoinen muiden hallituksen jäsenten kanssa.
4 § – Yleistutkinto
Juristin tulee olla suorittanut perusopinnot kaikilta keskeisiltä oikeudenaloilta. OOL tunnistaa oikeudellisen maailman monimutkaistumisen ja tarpeen erikoistua jo opintojen aikana. Yliopistojen on turvattava omaehtoiset erikoistumismahdollisuudet tarjoamalla riittävästi valinnaisia kursseja, ja jättämällä tutkintorakenteeseen riittävästi tilaa syventyä. Juristin ammattipätevyyteen tulee kuitenkin vastaisuudessakin antaa valmiudet suoriutua perustasolla kaikista tavanomaisista juristitehtävistä.
5 § – Alemmat koulutusasteet
OOL näkee oikeusjärjestelmän perusteiden ja yksilönoikeuksien esittelyn keskeisenä osana yleissivistystä. Liitto näkee tarpeen tällaisen opetuksen lisäämiselle ja kehittämiselle jo peruskoulussa.
Lukion oppimäärään tulee sisältyä pakollinen oikeudellista ajattelua ja oikeustiedettä käsittelevä kurssi. Tämän lisäksi tulee tarjota vähintään yksi valinnainen oikeustiedettä syventävästi esittelevä kurssi. OOL näkee nykyisen “Lakitieto” -kurssin kehittyvän oikeaan suuntaan, mutta sisältävän vielä liikaa pintapuolista juridisten normien tarkastelua ja sivuuttavan tieteenalan perusteiden esittelyn ja oikeudellisen ajatteluun tutustuttamisen.
6 § – Opintojen maksuttomuus
Juristin pätevyyteen johtavan tutkinnon tulee olla jatkossakin maksutonta. Opiskelijan tulee saada vastikkeetonta opintotukea sekä valtion tukemaa opintolainaa tutkinnon suorittamisen ajan. Opintotuen nykyiset tulorajat tulee poistaa.
Opintoasiat
7 § – Kansalliset osaamis- ja oppimistavoitteet
Oikeustieteellistä koulutusta tarjoavilla yksiköillä tulee olla toisiaan vastaava käsitys keskeisistä tutkintosisällöistä ja -tavoitteista. Tutkintojen ja niiden yksittäisten suoritusten tulee olla mahdollisimman vertailukelpoisia.
8 § – Opetuksen kehittäminen
Opetuksen sekä opiskelijan osaamisen arvioinnin on oltava monipuolisista ja pedagogisesti perusteltua. Opetuksessa tulee hyödyntää teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Eri opetusmuotoja hyödyntäessä on tärkeää varmistua opetuksen riittävästä resursoinnista.
OOL korostaa fyysisten opetustilaisuuksien tuomaa lisäarvoa, mutta näkee, että läsnäolopakon on oltava pedagogisesti perusteltua kurssikohtaisesti. Yksikkökohtaisten erojen myötä läsnäolopakko on ajoittain perusteltavissa myös muutenkin kuin puhtaasti pedagogisin perustein.
Kurssien suoritusmuotojen on oltava monipuolisia ja oppimista tukevia. Salitenttien ei tule olla ainoa suoritusmuoto ja lähtökohtana tulee olla lakiaineiston hyödyntämisen mahdollisuus tenttitilanteessa. Esseetyöt ovat erityisen perusteltuja osana oikeustieteen opintoja.
Opetuksen tulee keskittyä oikeudenalan periaatteisiin ja yleisiin oppeihin. Kurssivaatimusten ei tule sisältää tämänhetkisen oikeusnormiston yksityiskohtaista ulkoaopettelua.
9 § – Arvosanat
Opiskelijoiden numeropohjaisesta arvostelusta on luovuttava, ja siirryttävä arvosteluun hyväksytty/hylätty -asteikolla. Muutoksen vaikutukset tulee arvioida ennen siirtymää. Arvosanat eivät nykymuodossaan anna todellista kuvaa opiskelijan osaamisesta, sillä arvosanat eivät ole vertailukelpoisia eri yliopistojen välillä, eivätkä edes yliopiston sisällä oppiaineiden välillä. OOL näkee numeropohjaisen arvostelun säilyttämisen perusteltuna tutkintojen lopputöissä.
Yksiköiden sisällä tulee ottaa käyttöön menettely, jossa käydään keskustelu opiskelijoiden edustajan, yksikön johdon edustajan, sekä vastuuopettajan välillä aina, kun opintojakson suorituskierroksella hylättyjen arvosanojen osuus on yli 30 prosenttia. Tällaiset hylkäysprosentit viestivät opintosuorituksen vaatimustason virheellisestä mitoituksesta, tai opintojakson opetuksen epäonnistumisesta.
10 § – Valinnaiset opinnot
Oikeustieteen opiskelijoilla tulee olla riittävästi tilaa tutkintorakenteessaan syventyä myös muihin kuin oikeustieteellisiin yliopisto-opintoihin. Opintojen tulee onnistua joustavasti yliopistorajojen ylitse, myös silloin kun tavoitteena ei ole kokonainen sivuainekokonaisuus. Monitieteellisesti osaavat juristit ovat etu niin yhteiskunnalle yleisesti, kuin oikeustieteelliselle ammattiyhteisölle.
11 § – Tutkimus
Opetuksen tulee pohjautua tutkittuun tietoon ja relevanttia tutkimusta tulee esitellä opiskelijoille jo peruskursseilla. Tiedeyhteisön tulee olla avoin jo opintojen alkuvaiheessa ja opiskelijoille tulee tarjota mahdollisuuksia osallistua tutkimukseen mm. tutkimusassistenttien positioiden kautta.
12 § – Kieli
Laadukasta oikeustieteellistä opetusta on oltava tarjolla molemmilla kotimaisilla kielillä. Ruotsinkielisen oikeustieteellisen opetuksen riittävä resursointi on turvattava. Oikeustieteellisissä substanssiopinnoissa on myös oltava kaikissa tutkinnoissa opintojaksoja englannin kielellä, sillä englannin osaaminen on yhä tärkeämpää kansainvälistyvässä maailmassa ja oikeudellisessa ympäristössä.
Työelämä
13 § – Termistö
Liitto käyttää oikeustieteen alalta ylemmän korkeakoulututkinon suorittaneista nimitystä juristi. OOL näkee, että 2020-luvulle tultaessa ammattikuntaa ei kuvaa sukupuolittunut ja historiallinen lakimies-nimike. Liitto pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen että ammattikunta kutsuu itseään juristiksi, ja lakimies-nimike jää hiljalleen pois käytöstä.
OOL näkee, että ammattinimike juristi tulee suojata OTM/OTK -tutkinnon suorittaneille henkilöille. Nimikkeen suojaaminen varmistaa sen, että juristin kanssa asioiva henkilö voi luottaa, että juristi on saanut kattavan ja läpileikkaavan koulutuksen Suomen oikeusjärjestelmän toiminnasta.
14 § – Harjoittelut
Oikeustieteen opiskelijat tulee nähdä työpaikoilla myös niin sanottujen harjoittelujaksojen aikana asiantuntijoina, ja heille tulee maksaa tekemästään työstä asianmukainen korvaus. Palkattomia harjoitteluja ei tule tarjota oikeustieteen opiskelijoille, eikä sellaisia opiskelijayhteisössä tule markkinoida.
Oikeustieteellisen alan kesätöihin ja harjoittelupaikkoihin olevia hakuaikoja on lyhennettävä. Ei ole työnhakijan, eikä työnantajan etu, että haut avataan parhaimmillaan jopa yhdeksän kuukautta ennen työjakson alkua. OOL kannustaa juridiikan alan opiskelijatyönantajia muodostamaan yhteisen käytännön, jossa haut avataan aikaisintaan viisi kuukautta ennen työjakson alkua.
15 § – Työnteon huomioiminen
Juristin pätevyyden tuottavassa tutkintoon tulee olla mahdollisuus sisällyttää työharjoittelu. Oikeustieteellisten yksiköiden tulee edistää opiskelijoidensa mahdollisuuksia suorittaa alan työhärjoittelu. Yksiköiden tulee nähdä opinnoille relevantti työnteko lisäarvoa tuottavana ja suhtautua siihen mahdollistavasti. Opintojen ja työnteon yhteensovittaminen tulee olla saumatonta ja opiskelijalta vaadittavien opintosuoritusten ennakoitavia. Yksiköiden ja merkittävien työnantajien tulee tehdä yhteistyötä ongelmatilanteiden välttämiseksi. Yksiköiden ja merkittävien työnantajien tulee tehdä yhteistyötä ongelmatilanteiden välttämiseksi. Riittävä määrä harjoittelupaikkoja tulee turvata kaikilla oikeustieteen opetuspaikkakunnilla
16 § – Opiskelijuuden huomioiminen
Harjoittelujaksojen ei tule vaikeuttaa opiskelua, tai pidentää opintoaikoja. Juridiikan alan työnantajien on huomioitava osa-aikaisten työntekijöidensä opinnot, sekä mahdollistettava opintoihin liittyvien suoritusten tekeminen myös työpäivien aikana.
Harjoittelujaksot eivät saa muodostua edellytykseksi myöhempiin harjoittelujaksoihin pääsemiseksi. OOL peräänkuuluttaa juridiikan alan työnantajilta yhteiskuntavastuuta ja toivoo että mahdollisimman moni oikeustieteen opiskelija saa mahdollisuuden oman alan harjoittelujaksoon opintojensa aikana. Palkatut harjoittelijat edustavat kattavasti eri yksiköiden opiskelijoita.