OOL Kannanotto

Kannanotto: Oikeustieteen Opiskelijoiden liitolta jyrkkä ei juristikoulutuksen muuntokoulutussuunnitelmille

Valtioneuvoston selonteossa oikeudenhoidosta (VNS 13/2022) esitetään keskipitkän aikavälin tavoitteet oikeudenhoidon kohtuulliselle laadulle sekä toimenpide-ehdotuksia oikeudenhoidon resurssien varmistamiseksi, sisäisten rakenteiden ja prosessien tehostamiseksi sekä oikeuspalvelujen saatavuuden ja asiakaspalvelujen parantamiseksi. Yksi tällaisista selonteossa esitetyistä ratkaisuista resurssivajeeseen olisi tarjota muunto- ja täydennyskoulutusta niille, joilla on merkittäviä oikeudellisia opintoja, kuten hallintotieteen ja kauppatieteen maisterit (selonteko s. 10).

Eduskunnan lakivaliokunta pitää aiheellisena selonteosta antamassaan mietinnössä (31/2022), että “hallitus käynnistäisi välittömästi laajapohjaisella kokoonpanolla tehtävän selvityksen lakimieskoulutuksen lisäämistarpeista ja mahdollisuuksista sekä muunto- ja täydennyskoulutuksen kehittämisestä selonteosta ilmenevään oikeudenhoidon henkilöstön koulutus- ja rekrytointihaasteeseen vastaamiseksi.”

Oikeustieteen opiskelijoiden liitto ilmaisee voimakkaan vastustuksensa muuntokoulutukselle, joka mahdollistaisi oikeuden hakeutua oikeustieteen maisterin tutkintoon myös muulla pohjakoulutuksella kuin oikeusnotaarin (tai vastaavalla, esimerkiksi ulkomailla suoritetulla bachelor of laws) tutkinnolla. Liitto korostaa, että nykyinen juristikoulutus on tarkoituksellisesti suunniteltu yleistutkinnoksi, jossa käydään läpi kaikki keskeisimmät oikeudenalat. Generalistinen yleistutkinto tarjoaa pätevyyden erilaisiin oikeudellisiin tehtäviin, kuten tuomarin, asianajajan ja syyttäjän rooleihin.

Huoli koulutusresursseista

Oikeustieteen opiskelijoiden liitto on ensisijaisesti huolissaan muuntokoulutuksen vaikutuksesta jo nyt tiukilla oleviin oikeustieteen opetuksen resursseihin. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) mukaan suuret opiskelijamäärät suhteessa opettajien määrään ovat jo nyt ongelma osaamistavoitteiden toteutumisessa. Esimerkiksi suurentuneet opetusryhmät, heikentynyt opetus, yksilöllisen ohjauksen puute ja vaikeus saada numeerista arvosanaa laajempaa palautetta ovat vain osa jo nyt tiukilla olevien resurssien haittavaikutuksista. Lisäämällä muuntokoulutusta voidaan vaarantaa nykyisillä resursseilla tapahtuva opetus. Oikeustieteen ylempien korkeakoulututkintojen vuosittainen keskimääräinen määrä on kasvanut 483 tutkinnosta 777 tutkintoon vuosina 2010–2022 eivätkä opetusresurssit ole kasvaneet aloituspaikkojen mukana. KARVIn raportin mukaan lisäpaikoille ei nykytilanteessa ole tarvetta.

Vaarana on, että jo nykyisellään ohuilla resursseilla pyrittäisiin tulevaisuudessa kouluttamaan myös muuntokoulutuksella oikeustieteellisen koulutuksen piiriin tulleet opiskelijat. Liitto näkee, että mahdolliset oikeudelliseen opetukseen kohdistuvat lisäresurssit tulisi kohdistaa ensisijaisesti oikeusnotaarin tutkinnon laadun parantamiseen, jota myös KARVI suosittelee (raportti s. 118).

page2image66182464

Oikeustieteen opiskelijoiden liitto nostaa esiin huolensa liittyen mahdollisen muuntokoulutuksen vaikutuksesta alan opiskelijoiden oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Muuntokoulutuksen mahdollistaminen voi vaarantaa nykyisen avoimen ja tasapuolisen pääsykokeen periaatteen ja johtaa epätasa-arvoiseen kohteluun hakijoiden välillä. Pääsykokeen lisäksi myös todistusvalintaa ollaan kehittämässä paremmin alaa palvelevaksi, minkä lisäksi avoimen väylän asemaa tutkintoon johtavana väylänä on viime vuosina parannettu.

Liitto pitääkin tärkeänä muuntokoulutuksen sijaan edistää KARVIn suositusta kehittää ja tehostaa nykyisiä hakuväyliä palvelemaan paremmin alan tarpeita, muun muassa edistämään aliedustettujen ryhmien pääsemismahdollisuuksien parantamista alan koulutuksiin sekä alan opiskelijoiden taustan monimuotoistamiseen.

Työhyvinvoinnin ja työmäärän näkökulma

Työ- ja elinkeinoministeriön kuukausittaisten työttömyystilastojen mukaan, lokakuussa 2023 työttömiä oikeustieteen maistereita oli 412, joista noin 10 % (40 henkilöä) olivat vastavalmistuneita. Juristeja ei tule kouluttaa työttömiksi, eikä Oikeustieteen opiskelijoiden liitto katso, että tilanteessa, jossa työttömiä oikeustieteen maistereita on satoja, oikea ratkaisu työvoiman lisäämiseksi olisi kouluttaa lisää juristeja nopealla aikataululla. Ongelman juurisyyt piilevät muualla kuin valtavassa osaajapulassa alallamme.

Liitto korostaa, että ratkaisuja julkisen sektorin juristipulaan tulisi etsiä resurssien lisäämisestä ja työolojen parantamisesta. Liitto näkee, että laaja-alaisempi ote, kuten työn mielekkyyden lisääminen ja palkkaustason parantaminen, voisi houkutella lisää juristeja alalle ja ratkaista rekrytointiongelmat tehokkaammin kuin esitetty muuntokoulutus. Oikeushallinnon resurssipulan helpottamiseksi tulisi kokeilla muita keinoja, kuten urapolun vetovoiman parantamista sekä lisäämällä vakituisia työsuhteita nykyisten epävarmuutta aiheuttavien määräaikaisuuksien sijaan.

Tuomariliiton lausunto lakivaliokunnalle myötäilee Oikeustieteen opiskelijoiden liiton linjaa muuntokoulutuksen vastustamisesta. Jo nykyisin muissa tiedekunnissa suoritettuja oikeustieteen opintoja voidaan hyväksyä korvaaviksi opinnoiksi, kunhan ne laadultaan ja laajuudeltaan vastaavat oikeustieteen kursseja. Tuomareiden korkeita ammattitaitovaatimuksia ei Tuomariliiton mukaan voida alentaa.

Oikeustieteen opiskelijoiden liiton kanta on linjassa myös tuomioistuinlaitoksen työhyvinvointia koskevan tutkimuksen kanssa (työterveyslaitos: hyvinvointi ja työolot tuomioistumissa 2022), joka vahvistaa tuomioistuinten kohtuuttoman työmäärän, työn valumisen vapaa-ajalle ja heikot käytettävyysominaisuudet. Työterveyslaitoksen arvion mukaan vastaajista 8 prosentilla oli todennäköinen työuupumus ja 17 prosentilla kohonnut työuupumuksen riski.

Vastaajat nostivat avovastauksissa esiin keinoja parantaa tuomioistuintyön laatua sekä työhyvinvointia. Keskeisinä keinoina mainittiin muun muassa henkilöstöresurssien lisääminen, työmäärän kohtuullistaminen ja työkuorman tasaisempi jakautuminen.

Lopuksi

Oikeustieteen opiskelijoiden liitto tunnistaa huolen oikeushallinnon resurssipulasta ja oikeudenhoidon henkilöstön koulutus- ja rekrytointihaasteista. Kuitenkin liitto ilmaisee voimakkaan vastustuksensa muuntokoulutukselle, jonka koemme olevan edellä esitetty huomioiden lyhytnäköinen ratkaisu jo pitkään kestäneisiin oikeudenhoidon resurssiongelmiin.

Liiton kanta perustuu voimakkaan, sekä opiskelijoiden että valmistuneiden kesken laajasti jaettuun vakaumukseen siitä, että oikeustieteellinen koulutus on rakennettu periaatteelle, jossa yleistutkinto tarjoaa monipuoliset valmiudet oikeudellisiin tehtäviin yli sektorirajojen. Oikeustieteen opiskelijoiden liitto toivoo, että päätöksentekijät huomioivat nämä näkökulmat ja pyrkivät kestäviin ratkaisuihin juristikoulutuksen kehittämisessä.

Ställningstagande: Juris studenters förbund uttrycker ett bestämt nej till planerna på omskolning inom den juridiska utbildningen

I statsrådets redogörelse för rättsvården (VNS 13/2022) presenteras medellångsiktiga mål för rättsvårdens rimliga kvalitet och förslag till åtgärder för att säkra resurserna för rättsvården, effektivisera interna strukturer och processer samt förbättra kundtjänster och tillgång till rättstjänster. En av de lösningar som föreslås i redogörelsen för att täcka resursbristen skulle vara att erbjuda omskolning och fortutbildning för dem som har avlagt juridiska studier i betydande omfattning, såsom förvaltningsmagistrar och ekonomie magistrar (redogörelsen s. 10).

Riksdagens lagutskott anser det lämpligt i sitt betänkande (31/2022) att ” regeringen omedelbart inleder en utredning med brett förankrad sammansättning om behoven och möjligheterna att utöka juristutbildningen samt om att utveckla den examensinriktade fortbildningen och den kompletterande utbildningen för att svara på de utmaningar med utbildning och rekrytering av personal inom rättsvården som framgår av redogörelsen.”

Juris studenters förbund uttrycker starkt motstånd mot omskolning som skulle möjliggöra att man kan söka sig till en juris magisterexamen med annan grundutbildning än rättsnotarieexamen (eller motsvarande, till exempel en utomlands avlagd bachelor of laws-examen). Förbundet betonar att den nuvarande juristutbildningen medvetet är utformad som en allmän examen, där alla huvudsakliga rättsområden behandlas. Den generalistiska allmänna examen ger kompetens för olika juridiska uppgifter, såsom rollerna som domare, advokat och åklagare.

Oro över utbildningsresurser 

Juris studenters förbund är framför allt oroligt för effekten av omskolningen på de redan ansträngda resurserna för juridikundervisningen. Enligt Nationella centret för utbildningsutvärdering (KARVI) är det redan nu ett problem med höga antal studerande i förhållande till antalet lärare när det gäller att uppnå kompetensmålen. Exempelvis är större undervisningsgrupper, försämrad undervisning, brist på individuell handledning och svårigheten att få annan feedback än numeriska betyg bara några av de negativa effekterna av de redan ansträngda resurserna. Genom omskolning kan undervisningen med nuvarande resurser äventyras. Antalet årliga examina inom den högre juridiska utbildningen har ökat från 483 till 777 examina under åren 2010–2022, och undervisningsresurserna har inte ökat i takt med antalet studerande som påbörjar sina studier. Enligt KARVIs rapport finns det för närvarande inget behov av ytterligare platser.

Det finns en risk att de redan nu knappa resurserna i framtiden kommer att användas för att utbilda även de studerande som kommer in på den juridiska utbildningen genom omskolning. Förbundet anser att eventuella extra resurser för juridisk utbildning i första hand bör användas för att förbättra kvaliteten på notarieexamen, vilket även KARVI rekommenderar (rapporten s. 118).

page2image66182464

Juris studenters förbund tar upp sin oro över effekten av en eventuell omskolning på rättvisa och likvärdighet bland studerande inom branschen. Att möjliggöra omskolning kan äventyra det nuvarande öppna och rättvisa principen för inträdesprov och leda till ojämlik behandling mellan sökande. Förutom inträdesprov utvecklas även betygsantagningen för att bättre tjäna branschen, och den öppna universitetsledens ställning som en väg till examen har förbättrats under de senaste åren.

Förbundet anser det därför viktigt att i stället för omskolning främja KARVIs rekommendation att utveckla och effektivisera de nuvarande antagningssätten för att bättre tjäna branschens behov, bland annat genom att förbättra möjligheterna för underrepresenterade grupper att komma in på utbildningarna inom branschen samt att diversifiera bakgrunden hos studerandena inom branschen.

Synvinkel på arbetsvälmående och arbetsbelastning 

Enligt arbets- och näringsministeriets månatliga arbetslöshetsstatistik fanns det i oktober 2023 412 arbetslösa juris magistrar, varav cirka 10 % (40 personer) var nyutexaminerade. Jurister bör inte utbildas till arbetslöshet, och Juris studenters förbund anser inte att en situation där det finns hundratals arbetslösa jurister är den rätta lösningen för att öka arbetskraften genom att snabbt utbilda fler jurister. Problemet ligger i grund och botten inte i en enorm brist på experter inom vår bransch.

Förbundet betonar att lösningar på bristen på jurister inom den offentliga sektorn bör sökas genom att öka resurserna och förbättra arbetsförhållandena. Förbundet anser att ett bredare tillvägagångssätt, som att öka arbetets meningsfullhet och förbättra lönenivån, skulle kunna locka fler jurister till sektorn och lösa rekryteringsproblemen mer effektivt än den föreslagna omskolningen. För att lindra resursbristen inom rättsadministrationen bör andra åtgärder prövas, såsom att öka karriärvägens attraktivitet och att lägga till fasta anställningar i stället för de nuvarande osäkra anställningarna på viss tid.

Domareförbundets utlåtande till lagutskottet stödjer Juris studenters förbunds linje att motsätta sig omskolningen. Redan nu kan juridiska studier som genomförts vid andra fakulteter godkännas som ersättande studier, förutsatt att de i kvalitet och omfattning motsvarar juridikstudier. Enligt Domareförbundet kan de höga yrkeskompetenskraven för domare inte sänkas.

Juris studenters förbunds ståndpunkt överensstämmer också med forskning om välmåendet på arbetsplatsen inom domstolsväsendet (Arbetshälsoinstitutet: Välbefinnande i arbetet och arbetsmiljö i domstolar 2022) som bekräftar den orimliga arbetsbördan i domstolarna, arbete som sipprar in på fritiden och dåliga användbarhetsegenskaper. Enligt Arbetshälsoinstitutets uppskattning hade 8 procent av respondenterna sannolik arbetsutbrändhet och 17 procent en förhöjd risk för arbetsutbrändhet.

Respondenterna lyfte fram i öppna svar sätt att förbättra kvaliteten på domstolsarbetet och arbetsvälmåendet. De viktigaste åtgärderna innefattar att öka personalresurserna, göra arbetsbördan rimlig och fördela arbetsbelastningen jämnare.

Avslutningsvis

Juris studenters förbund urskiljer oron över resursbristen inom rättsadministrationen och de utmaningar som finns i utbildningen och rekryteringen av rättsvårdens personal. Dock motsätter sig förbundet starkt en omskolning som vi anser vara en kortsiktig lösning på de länge pågående resursproblemen inom rättsvården, med beaktande av ovan presenterade aspekter.

Förbundets ståndpunkt grundar sig på en stark och bred övertygelse bland både studerande och utexaminerade om att den juridiska utbildningen är byggd på en princip där en allmän examen erbjuder mångsidiga färdigheter för juridiska uppgifter över sektorsgränserna. Juris studenters förbund hoppas att beslutsfattare beaktar dessa synpunkter och strävar efter hållbara lösningar i utvecklingen av juristutbildningen.

Leave a Comment

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *