OIKEUSTIETEEN OPISKELIJOIDEN LIITTO – JURIS STUDENTERS FÖRBUND RY:N SÄÄNNÖT
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1 § Nimi, kieli- ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Oikeustieteen opiskelijoiden liitto – Juris studenters förbund ry. Liitosta voidaan myös käyttää epävirallista nimeä ”Oikkariliitto” sekä lyhenteitä “OOL” ja “JSF”, ja epävirallista englanninkielistä nimeä Finnish Law Students’ Association. Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi, asioimis- ja pöytäkirjakieli suomi. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä “Liitto”. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2 § Toiminnan tarkoitus
Liiton tarkoituksena on suomalaisten oikeustieteen opiskelijayhdistysten keskusjärjestönä edustaa suomalaisissa yliopistoissa opiskelevia oikeustieteen opiskelijoita kotimaassa sekä kansainvälisessä yhteyksissä ja edistää ja valvoa heidän yhteisiä etujaan erityisesti opinto-, ammatti- ja sosiaalikysymyksissä.
3 § Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto voi
- tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille
- järjestää kokous-, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia
- harjoittaa toimintaansa liittyvää tiedotus-, koulutus-, julkaisu- ja jäsenpalvelutoimintaa
- ylläpitää suhteita muihin opiskelijajärjestöihin sekä juridisen alan keskeisiintoimijoihin, sekä toimia näiden kanssa yhteistoiminnassa
- myöntää stipendejä ja apurahoja toiminnan tarkoitusta edistäville henkilöille jayhteisöilleLiitolla on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja avustuksia, omistaa kiinteää ja aineetonta omaisuutta ja järjestää asianmukaisella luvalla rahankeräyksiä.
4 § Jäsenyys
4.1. Jäsenyhdistys
Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä suomalaisten oikeustieteen tutkintoon johtavien opiskelijoiden aine- tai tiedekuntajärjestön muotoinen rekisteröity yhdistys. Jäseneksi hyväksymisestä päättää liittokokous kahden kolmasosan enemmistöllä.
4.2. Opiskelijajäsen
Opiskelijajäseniä ovat liiton jäsenjärjestöjen jäsenet, jotka opiskelevat suomalaisessa yliopistossa oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa, ja ovat kyseisenä vuonna ilmoittautuneet yliopistollaan läsnäolevaksi.
4.3 Kunniajäsen
Liittokokous voi hallituksen esityksestä kutsua liiton kunniajäseneksi luonnollisen henkilön, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut liiton toimintaa. Kunniajäsenen hyväksymiseenvaaditaan kahden kolmasosan (2/3) enemmistö äänestyksessä annetuista äänistä. Kunniajäseneksi ei voida hyväksyä yhdistyksen opiskelijajäsentä.
5 § Jäsenyyden päättyminen
Jos liiton jäsenjärjestö päättää erota liitosta, on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus hallitukselle, taikka ilmoitettava eroamisestaan liittokokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.
Eroavan jäsenen on suoritettava kaikki ne taloudelliset velvoitteet, jotka sille sinä kalenterivuonna kuuluvat, jona eroaminen tapahtuu.
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, mikäli tämä on laiminlyönyt jäsenmaksun suorittamisen kahden peräkkäisen vuoden ajan.
Liiton hallitus voi lisäksi esittää liittokokoukselle jäsenen erottamista, mikäli tämä on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai on huomattavasti vaikeuttanut muiden jäsenten toimintaa. Erottamisesta päättää liittokokous asianomaista jäsentä kuultuaan. Jäsen voidaan myös erottaa siinä tapauksessa, että tämä jättää käyttämättä oikeuden tulla kuulluksi ilman pätevää syytä. 2/3 liittokokouksessa annetuista äänistä on kannatettava erottamista.
LIITTOKOKOUS
6 § Edustajat liittokokouksessa
Jokainen liiton jäsen valitsee liittokokoukseen kolme (3) edustajaa. Jäsenyhdistys saa itse päättää tavan jolla kokousedustajat valitaan. Liiton puheenjohtaja, hallituksen jäsen tai liiton virkailija ei voi toimia liittokokouksessa jäsenyhdistyksen valitsemana edustajana.
Liittokokousedustajan on oltava sääntöjen kohdassa 4.2. Määritelty opiskelijajäsen. Jäsenen tulee valtakirjalla osoittaa valitsemansa edustajat liittokokoukseen. Valtakirjaan tulee myös nimetä järjestyksessä varaedustajat, jotka voivat tarvittaessa toimia varsinaisina edustajina aiemmin nimetyn edustajan ollessa estynyt.
Kaikilla opiskelijajäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus liittokokouksessa. Lisäksi liittokokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden muille sitä pyytäville henkilöille.
7 § Liittokokouksen ajankohta
Liiton varsinainen liittokokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä ajankohtana syys-joulukuussa.
Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous tai hallitus niin päättää, tai mikäli jäsenyhdistys sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta pyytää. Kutsu jäsenille on lähetettävä kokoukseen 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun pyyntö on
saapunut hallitukselle. Kokous on pidettävä kuukauden kuluessa kokouskutsun lähettämisestä.
8 § Liittokokouksen koollekutsuminen
Liittokokouksen kutsuu koolle liiton hallitus. Liittokokouksen tarkan ajan ja paikan määrää hallitus. Kutsu liittokokoukseen on lähetettävä jäsenyhdistyksille vähintään 14 päivää ennen kokousta jäsenyhdistyksen ilmoittamaan yhteystietoon kirjeitse tai sähköisesti. Kokouksessa esille tulevien asioiden käsittelyä varten tarpeelliset asiakirjat toimitetaan jäsenille ennen liittokokousta. Jäsenyhdistyksen tulee vähintään kahta päivää ennen kokousta ilmoittaa hallitukselle liittokokoukseen valitsemiensa edustajien nimet. Liittokokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenyhdistyksen nimeämistä edustajista on läsnä.
9 § Liittokokouksen järjestäytyminen
Liiton puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja avaa liittokokouksen ja johtaa siinä puhetta, kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtaja. Liittokokouksen sihteerinä toimii hallituksen sihteeri tai hänen ollessa esteellinen joku liittokokouksen valitsema henkilö.
10 § Päätöksenteko liittokokouksessa
Liittokokouksen jokaisella läsnä olevalla edustajalla on yksi ääni. Asiat päätetään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Vaalit toimitetaan enemmistövaaleina, paitsi liittohallituksen valinnan osalta, jossa päätös tehdään näissä säännöissä kuvatulla tavalla. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa, muissa asioissa voittaa esitys, johon puheenjohtaja on yhtynyt.
Kokouksessa ensimmäistä kertaa käsiteltävänä oleva asia voidaan, ellei näissä säännöissä toisin määrätä, vähintään viiden edustajan vaatimuksesta pöydätä tai palauttaa valmisteluun käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa, jollei vähintään kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista pidä asiaa niin kiireellisenä, että se on päätettävä samassa kokouksessa.
11 § Hallituksen valinta
Hallitukseen valitaan 3-9 henkilöä. Jokaisella jäsenyhdistyksen valtuuttamalla kokousedustajalla on käytettävissä yksi ääni. Hallitukseen tulee valituksi jokainen vähintään kaksi ääntä saanut ehdokas.
Hallituksen puheenjohtaja valitaan erikseen muusta hallituksesta yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Ehdokkaaksi voi asettua jokainen jäsenyhdistyksen opiskelijajäsen hallitukselle annetulla kirjallisella ilmoituksella, joka on toimitettu ennen ehdokasasettelun sulkemista.
12 § Liittokokouksessa käsiteltävät asiat
Liittokokous käyttää liiton ylintä päätösvaltaa. Liittokokous vahvistaa liiton toimintalinjat ja toiminnan taloudelliset puitteet, päättää liiton sääntöjen ja ohjesääntöjen muuttamisesta sekä liiton purkamisesta.
12.1 Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat
Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Asetetaan liittokokoukselle tarpeelliset toimikunnat
- Käsitellään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
- Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestähallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- Kuullaan hallituksen selonteko toiminnasta kuluvana vuonna
- Vahvistetaan jäsenyhdistysten jäsenmaksujen suuruus
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle
- Valitaan liiton puheenjohtaja
- Valitaan 3-9 hallituksen muuta jäsentä
- Valitaan toiminnantarkastaja ja tälle varatoiminnantarkastaja
- Käsitellään aloitteet ja hallituksen niihin antamat vastaukset
- Käsitellään mahdolliset kokouksen julkilausumat
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
12.2. Ylimääräisessä liittokokouksessa käsiteltävät asiat
Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään ne asiat, joiden käsittelemiseksi kokous on kutsuttu koolle, sekä ne asiat jotka hallitus kokee tarpeelliseksi.
12.3. Kokouskutsussa mainitsemattomien asioiden käsittely
Asiat, joita ei ole mainittu kokouskutsussa on keskustelun jälkeen siirrettävä seuraavaan varsinaiseen tai ylimääräiseen liittokokoukseen, ellei kokous katso asiaa neljän viidesosan enemmistöllä kiireelliseksi. Kokouksessa ei kuitenkaan voida käsitellä yhdistyslain 23 § määrittelemiä asioita tai niihin vertautuvia asioita, ellei niistä ole mainintaa kokouskutsussa.
13 § Liittokokouksen pöytäkirja
Liittokokouksessa pidetään perusteltua päätöspöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat sekä kaksi kokouksessa läsnä ollutta yhdistyksen jäsentä tarkastavat ja todistavat oikeaksi. Pöytäkirjan jäljennös on kahden viikon kuluessa kokouksesta lähetettävä sähköisesti jäsenyhdistyksille näiden ilmoittamaan yhteystietoon.
HALLITUS
14 § Hallituksen kokoonpano
Liiton hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 3–9 muuta varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan toimikaudekseen liiton varapuheenjohtajan, jonka on oltava eri jäsenyhdistyksestä kuin puheenjohtaja. Lisäksi hallitus valitsee keskuudestaan sihteerin, sekä taloudenhoitajan. Taloudenhoitajan tehtävää voi hoitaa myös samanaikaisesti muiden tehtävien kanssa. Hallitus tekee vuosittain päätökset muusta keskinäisestä tehtävänjaostaan.Hallituksen jäsenen on valintahetkellään oltava liiton jäsenyhdistyksen opiskelijajäsen. Mikäli jäsenyhdistyksen jäsenyyden kriteerit lakkaavat täyttymästä kesken hallituskauden, hallituksen jäsen voi kuitenkin jatkaa toimintaansa kyseisen toimikauden loppuun asti.
15 § Hallituksen jäsenen eroaminen
Jos hallituksen jäsen eroaa kesken toimikautensa, on jatkuvasti estynyt osallistumasta hallituksen toimintaan, tai on vapautettu tehtävistään, liittokokous valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäsen voidaan erottaa myös liitt Erottamisesta päättää liittokokous.
16 § Hallituksen kokoukset
16.1. Koolle kutsuminen
Hallitus on kutsuttava koolle, milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kaksi hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hallitus päättää itse toimikautensa alussa koollekutsumistavasta.
Hallituksen kokous voidaan pitää myös tietoliikenneyhteyttä käyttäen.
16.2. Päätösvaltaisuus ja päätöksenteko
Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä, mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
16.3. Puhe- ja läsnäolo-oikeus
Hallitus voi myöntää kokouksiinsa puhe- ja läsnäolo-oikeuden myös hallituksen ulkopuolisille henkilöille.
17 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä säännöt ja lait muuten edellyttävät:
- Johtaa liiton toimintaa sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaisesti sekä tehdäaloitteita liiton toiminnan kehittämiseksi
- Vastata varainhankinnasta ja omaisuuden hoidosta
- Valmistella valtuuskunnan kokoukset
- Koordinoida oikeustieteen opiskelijoiden valtakunnallista edunvalvontaa
VALTUUSKUNTA
18 § Kokoonpano
Valtuuskunta koostuu kahdesta edustajasta kutakin liiton jäsenyhdistystä kohti, joista vähintään yhden on kuuluttava jäsenyhdistyksen hallituksen puheenjohtajistoon. Jäsenyhdistys nimittää edustajat valtuuskuntaan yhden kalenterivuoden kaudeksi. Valtuuskunnan jäsenen ollessa estynyt osallistumasta valtuuskunnan kokoukseen, voi kyseisen edustajan nimittänyt jäsenyhdistys valtuuttaa nimeämänsä varajäsenen osallistumisen.
19 § Valtuuskunnan tehtävät
- Ohjata hallituksen edunvalvontatoimintaa kannanotoilla ja linjapapereilla
- Toimia liiton jäsenjärjestöjen yhteistyöelimenä näiden edunvalvontatoiminnassa
- Toimia liiton jäsenjärjestöjen edunvalvonnasta vastaavien luottamushenkilöiden tukena
VALIOKUNNAT
20 § Valiokunnat
Liittokokouksella on oikeus asettaa pysyviä ja väliaikaisia valiokuntia. Hallitus voi asettaa väliaikaisia valiokuntia. Liittokokous vahvistaa pysyvien valiokuntien ohjesäännöt.
VIRKAILIJAT
21 § Virkailijat
Liitolla on mahdollisuus palkata henkilökuntaa tarpeen mukaan.
TALOUS
22 § Toiminnan rahoittaminen
Liiton toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, toiminnan tuotoilla sekä saatavilla lahjoituksilla ja avustuksilla. Liitolla on oikeus ottaa vastaan jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, omistaa kiinteää ja aineetonta omaisuutta ja kerätä asianomaisella luvalla varoja tarkoituksensa toteuttamiseksi. Tarvittaessa liiton hallitus voi tehdä talouteen liittyviä ratkaisuja liiton tavoitteiden ja pitkäjänteisen taloudellisen vakavaraisuuden turvaamiseksi.
23 § Jäsenmaksu
Jäsenet suorittavat liittokokouksen vuosittain määräämän jäsenmaksun edellisen vuoden 31.10. jäsenmääriensä perusteella. Jäsenmaksun keräämisestä vastaa hallitus. Jäsenmaksun korottamiseen vaaditaan kahden kolmasosan (2/3) enemmistö liittokokouksessa äänestyksessä annetuista äänistä.
24 § Toiminta- ja tilikausi
Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.
ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
25 § Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen jäsen aina kaksi yhdessä.
26 § Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen
Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos sen puolesta on kahdessa perättäisessä, vähintään 14 päivän väliajalla pidettävässä liittokokouksessa kummassakin annettu vähintään 2/3 saapuvilla olleiden edustajien äänistä. Liiton purkautuessa, on sen varat jaettava jäsenien kesken jäsenmäärien mukaisessa suhteessa.